Pöytäkirjat
Ohjausryhmän kokous 5 (2/2022)
SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 5 (2/2022)
Aika ja paikka: Tiistai 22.3.2022 klo 15.00-17.00, Metropolia Arabian kampus sekä etäyhteydellä Zoomilla
Läsnäolijat: Eero Helle, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Essi Santala
Etäyhteydellä: Janne Auvinen, Mikko Pirinen, Henri Sneck
Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola
Poissa: Ahti Impola, Taru Ruotsalainen, Jyrki Sinisalo ja rahoittajan edustaja Mäkelä Elina
- Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 15.07.
- Hankkeen loppuraportti
Tero toi ohjausryhmän käsiteltäväksi hankkeen loppuraportin.
Kertauksena käytiin läpi hankkeen tavoitteet. Hankkeen keskeinen tavoite oli esitys-, teatteri- ja tapahtumatekniikka-alan turvallisuuskoulutuksen valtakunnallisen mallin kehittäminen. Tämä jakaantui osatavoitteiksi:
turvallisuuskoulutusmalli ja pilotointi
jatkuvuuden varmistaminen kouluttamalla kouluttajia
turvallisuuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, turvallisuuskulttuurin parantaminen ja osaamisen juurrutus hankkeen koulutuksilla
alan toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja yhteiseuroopplaisen turvallisuuskulttuurin kehittäminen
tiedon kerääminen
Hankkeen osallistujatavoitteet saavutettiin hyvin: sekä sidosryhmiä että henkilöitä osallistui hankkeeseen suunniteltua enemmän. Hankkeen toimien tuloksena toteutui yhteensä 469 opintopistettä. Myös kouluttajakoulutukseen osallistui ja koulutuksen suoritti suunniteltua useampi henkilö. Hankkeessa kerätty numeerinen palaute koulutuksista oli hyvää, yltäen useilla osa-alueilla reilusti yli neljän (asteikolla 1–5).
Hankkeesta saatujen kokemusten myötä tunnistettiin tarve työohjeille, johon vastattiin luomalla ETTEen pohjautuvia työturvallisuuden tarkistuslistoja. ETTE-työturvallisuuden Opiskelijan kirja päivitettiin hankkeen aikana kerätyn palautteen ja kokemusten myötä. Freelancekoulutus ei toteutunut suunnitellusti, vaikkakin myös freelancereita koulutettiin osana muita toteutuksia. Hankkeen aikana pilotoitiin ETTE-koetta ja luotiin koulutuksiin eri verkko-oppimisalustoja. Yhteistyö eurooppalaisten kumppaneiden kanssa nytkähti eteenpäin hankkeen loppusuoralla.
Hankkeen aikana julkaistiin 3 blogikirjoitusta, järjestettiin 3 tulevaisuustyöpajaa, osallistuttiin esitys- ja teatteritekniikan seminaareihin sekä järjestettiin oma loppuseminaari. Suunnitellut osallistumiset alan merkittäviin tapahtumiin eivät toteutuneet, koska tapahtumat siirrettiin koronan vuoksi hankkeen toiminta-ajan ulkopuolelle.
Hankkeen toteutuksen haasteena oli edelleen koronapandemian ailahtelevaisuus, joka muutti sidosryhmäorganisaatioiden toimintaa täystyöllisyydestä toiminnan supistamiseen. Tämän vuoksi suuri osa koulutuspäivistä jouduttiin aikatauluttamaan uudelleen ja niitä pakkautui hankkeen loppupäähään keväälle 2022. Koronapandemia nosti myös esiin työhyvinvoinnin keskeisenä työturvallisuuden osa-alueena. Lisäksi pandemia vaikeutti kansainvälisen yhteistyön edistämistä. Hankkeen lyhyen keston vuoksi kehitettyä koulutusmallia ei ole voitu testata sellaisenaan kokonaisvaltaisesti.
Hankkeessa kerätyt kokemukset osoittivat, että osaamistasojen vaihteluväli on isoa. Toimivimmiksi pilotoinneiksi osoittautuivat ne, joissa oli läsnä aito vaikuttaminen ja yhteistoiminta. Työssä oppiminen koettiin paikoittain vaikeaksi ja työohjeita on puuttunut. Vastuunjako ei aina ole selvää.
Kaiken kerätyn tiedon ja koulutuksista saatujen kokemusten myötä hankkeessa kehitettiin työturvallisuuskoulutuksen nk. RCAI-malli, joka vastaa hankkeessa havaittuihin työturvallisuuden koulutustarpeisiin. Malli läpäisee koko organisaation ja tarjoaa erityyppistä koulutusta organisaation eri tasoille tehtävänkuva huomioon ottaen.
[Essi Santala liittyi kokoukseen 15.40]
Keskusteltiin hankkeen toteutuksesta ja luodusta koulutusmallista. Ohjausryhmä oli tyytyväinen hankkeen kanssa toteutettuihin koulutuksiin ja yhteistyöhön. Koulutusmalli koettiin pitkän ajallisen keston ja suuren kattavuuden vuoksi haastavaksi. Keskusteluun nostettiin mallin mahdollinen pilkkominen pienemmiksi osa-alueiksi, jotta koulutusta olisi mahdollista saada toteutettua nopeammin isommalle massalle työntekijöitä. Todettiin, että hankkeessa reagoitiin alan tilanteen haasteisiin ennakoivasti ja sujuvasti.
Keskusteltiin siitä, että malli ratkaisee erilaista ongelmaa kuin esim. tulityökortti, joka nostettiin esimerkiksi lyhytkestoisesta koulutuksesta. Hankkeen kokemukset osoittivat, että johtotasolla tarvitaan lisää tietoa vastuista ja esihenkilötasolla on havaittuja osaamisvajeita, jolloin pelkkä työntekijöiden lyhytkoulutus ei riitä organisaation työturvallisuuden kehittämiseen. Malli muodostuu moduuleista, joka tekee siitä skaalautuvan. Malli huomioi eri tehtävänkuvat ja mahdollistaa yhtenäisen työturvallisuuskulttuurin kehittämisen paitsi organisaation sisällä myös alalla laajemmin.
Todettiin, että hankkeen toiminnassa tuotettiin arvokasta tietoja ja konkreettisia työkaluja työturvallisuuden kehittämiseksi, jopa alkutavoitetta enemmän. Alaspesifin työturvallisuuskoulutuksen tarve on ohjausryhmästä saadun palautteen perusteella edelleen vahva, ja koulutusmallin vieminen käytännön toteutuksiksi jatkuu Metropolian esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelmassa.
- Hankkeen budjetti ja talousseuranta
Tero esitteli hankkeen budjetin lähes lopullisen tilanteen. Budjetin lopullinen toteuma selviää hankkeen toiminnan päättymisen jälkeen, mutta ennusteen mukaan hanke pysyy hyvin budjetissa, alittaen sen niukasti.
- Tulevaisuus
Ohjausryhmän toiveena on jatkaa hankkeen aikana syntynyttä yhteistyötä ja keskustelua koulutusmallin käytännön toteutuksesta. Ohjausryhmä ehdotti kokoontumista yhteen vielä ennen kesää hankkeen päättymisen jälkeen.
- Muut asiat
Ei muita asioita.
- Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.00.
Ohjausryhmän kokous 4 (1/2022)
SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 4 (1/2022)
Aika ja paikka: Tiistai 25.1.2022 klo 16.30-17.30, etäyhteydellä Zoomilla
Läsnäolijat: Janne Auvinen, Eero Helle, Ahti Impola, Tuomas Karppinen, Mikko Pirinen, Taru Ruotsalainen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo ja Henri Sneck
Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola
Poissa: Nuutinen Samuli ja rahoittajan edustaja Mäkelä Elina
- Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 16.32.
- Alan tilanne ja koulutuskokemukset
Osallistujat kertoivat alan tämänhetkisestä tilanteesta. Koronapandemian ja rajoitusten edelleen jatkuessa toimintaa ei voida pyörittää normaalisti. Koska rajoituksien kestosta tai päättymisestä ei tiedetä ajoissa, joudutaan näytöksiä ja tilaisuuksia edelleen perumaan. Epävarmuus tulee vaikuttamaan lipunmyyntiin koko kevään. Teatterien ja tapahtumatalojen osalta katseet on suunnattu syksyyn. Tapahtumapuolella tilanne nyt yhtä lailla hiljainen. Festivaalikentällä kesästä odotetaan toimeliasta. Työvoiman saatavuus kuitenkin riskitekijä.
Keskeinen työturvallisuushavainto osallistujilta oli, että ihmisten resilienssi alkaa olla loppu. Ennakoimattomuus, pirstaleisuus ja reaktiivisuus johtavat uupumuspoissaoloihin ja työhyvinvoinnin merkittävään laskuun.
Tero kävi lyhyesti läpi hankkeen koulutuskokemukset. Hankkeen aikana työturvallisuuskoulusta on tuotettu useasta eri näkökulmasta. Tähän mennessä on toteutettu kouluttajakoulutusta, perehdytyskoulutusta, diagnostinen ja sosiokonstruktiivinen malli eri toimintaympäristöissä, freelancer-koulutusta sekä esitys- ja teatteritekniikan tutkintokoulutukseen sisältöjä. Pilotoinneista on saatu positiivisia ja negatiivisia kokemuksia. Alkuvuodesta käynnistettiin vielä nopealla aikataululla freelancetyyppinen verkkokoulutus vastauksena uusiin koronarajoituksiin. Hankkeen aikana on lisäksi toteutettu innovaatioprojekteja ja kokeiltu käytännössä ETTE-koetta.
Tiedollisesti kaksi keskeistä havaintoa:
jokaisessa organisaatiossa ja henkilöllä on puutteita turvallisuusosaamisessa
psykologinen turvallisuustilanne vaihtelee alalla nyt merkittävästi.
Toimialan vaihtelevasta tilanteesta huolimatta pilottien avulla on pystytty vastaamaan hankkeen tavoitteisiin ja luomaan ehdotus työturvallisuuden kouluttamisen mallista alalle.
- Koulutusmallin ensiesittely ja kommentointi
Tero esitteli hankkeen tuloksena muodostettujen koulutusmallien alustavan version.
Malleja kehitettäessä on pohdittu erityisesti, miten samaan aikaan tehdä näkyväksi nykyinen turvallisuustaso ja toisaalta, miten kohdistaa kehittämistoimet oikein. Työturvallisuuteen liittyvät haasteet ovat lähtökohtaisesti alaa ja organisaatioita läpileikkaavia, mutta toimikentästä tai tehtävästä riippuen niitä lähestytään erilaisin tulokulmin. Alalla on tunnistettuja osaamisvajeita ja yhtenäisen työkulttuurin puutteesta huolimatta onnettomuuksilta on Suomessa toistaiseksi vältytty.
Hankkeen koulutuspilottien myötä on havaittu, että pelkät perinteiset koulutukset eivät riitä ratkaisemaan näitä haasteita, vaan myös työturvallisuuskoulutukseen kehitettävän mallin tulee olla organisaation eri tasoja läpileikkaava. Kehitystyön tuloksena alan työturvallisuuskoulutuksiin luotiin nk. RCAI-malli (Responsibility, Competence, Activation, Introduction).
Malli kattaa työturvallisuuskoulutuksen organisaation eri tasoilla:
Resbonsilibity
Organisaation turvallisuusjohdolle ja tapahtumanjärjestäjille suunnattu koulutus, joka pureutuu työturvallisuuden vastuisiin.
Competence
ETTE-kompetenssien koulutus esihenkilöille, jotka vastaavat turvallisuuden käytännön toteutumisesta ja osaamisen jakamisesta. Antaa valmiuden toimia ETTE-kouluttajana.
Activation
Turvallisuusajattelun aktivointi organisaation työntekijöille: miten turvallisuus ja yhtenäinen työkulttuuri organisaatiossa toteutuu, missä kehitettävää.
Introduction
Perehdytyskoulutus uusille työntekijöille, turvallisuuden yhtenäisten toimintamallien sisäänajo.
Esitellyn koulutusmallin tueksi hankkeessa tuotetaan työnopastuksen ja työhön perehdytyksen checklistejä, joiden avulla organisaatio voi selvittää työturvallisuusosaamisen ja tarvittavan koulutuksen tason. Nämä tulevat hankkeen tuotoksina ilmaiseksi saataville hankkeen loppupuolella.
Mallin etuna nähtiin, että se kohdistui työturvallisuusteeman ympärillä kattavasti eri tasoille ja näkökulmiin. Ohjausryhmä piti hyvänä myös sitä, että malli huomioi työturvallisuuden vastuut, ja että myös tapahtumanjärjestäminen on nostettu tässä yhteydessä esiin. Erityisesti tapahtumia järjestettäessä vastuukysymyksistä on erityisen tärkeää ymmärtää, miten vastuuta tulisi käsitellä, miten siitä tulisi sopia ja kenellä vastuu on, jos sen jakautumisesta ei ole sovittu.
Keskusteltiin lisäksi hankkeen kouluttajakoulutuksesta saaduista hyvistä kokemuksista siitä, että henkilöitä eri toimintaympäristöistä on tuotu yhteen jakamaan tietoa. Samaa toteutetaan vielä meneillään olevassa SafeOnStage 2022 -koulutuksessa. Hankkeessa tuotettavat työnopastukselliset listat huomioivat eri toimintaympäristöt ja tukevat koulutusmallien toteutuksia eri ympäristöissä.
- Hankkeen budjetti ja talousseuranta
Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin ja talousseurannan, joista ei erityisiä huomioita. Ennusteen mukaan hanke tulee pysymään hyvin budjetissa, alittaen sen jonkin verran.
- Muut asiat
Tero kertasi ajankohtaisia asioita:
Haku esitys- ja teatteritekniikan yamk- sekä monimuoto-opintoihin aukeamassa maaliskuussa
Sekä Audiovisual Expo -messut että Tapahtumaturvallisuusfoorumi on jouduttu siirtämään koronarajoitusten vuoksi, jolloin hankkeen osallistuminen näihin ei toteudu suunnitellusti
Hankkeen koulutusmallit esiteltiin myös Esitys- ja teatteritekniikan Talviseminaarissa
Hankkeen oma loppuseminaari järjestetään ke 23.3. klo 10-12. Tässä yhteydessä julkaistaan ETTE Opiskelijan kirjasta uusi versio sekä hankkeen tuotoksina työnopastus ja työhön perehdytys -checklistit. Lisäksi seminaarin yhteydessä järjestetään nk. kouluttajafoorumin tapaaminen, jonka tavoitteena on verkostoyhteistyö turvallisuuskoulutusteeman ja ylipäänsä alan koulutuksen sisältöjen ympärillä.
Mikko nosti esiin Talviseminaarissa esillä olleet työhyvinvointia ja esihenkilötyötä koskevat ajankohtaiset opinnäytetyöt. Opinnäytetyöt ovat aina julkaisemisen jälkeen vapaasti luettavissa Theseuksesta.
- Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin tiistai 22.3.2022 klo 15.00. Tavoitteena tavata Esitys- ja teatteritekniikan uusissa tiloissa Metropolian Arabian kampuksella.
- Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.33.
Ohjausryhmän kokous 3 (3/2021)
SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 3 (3/2021)
Aika ja paikka: Torstai 30.9.2021 klo 9-11, etäyhteydellä Zoomilla
Läsnäolijat: Janne Auvinen, Ahti Impola, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Taru Ruotsalainen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä
Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola
Poissa: Eero Helle
- Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 9.02.
Tero Aalto ehdotti muutosta esityslistaan siten, että hankkeen budjetti ja talousseuranta käsitellään myös kohdassa kaksi, koska ne liittyvät keskeisesti muutoshakemusasian käsittelyyn. Esityslistan muutos hyväksyttiin.
- Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet sekä budjetti ja talousseuranta
Tero kertoi lyhyesti hankkeen etenemisestä. Koulutukset sidosryhmäorganisaatioissa ovat osassa käynnissä ja osassa vielä alkamassa. Hanke etenee näiltä osin suunnitelmien mukaisesti.
Hankkeen talousseurannassa ei ole tapahtunut erityisiä muutoksia edellisen kokouksen jälkeen. Menot ovat kuukauden aikana kasvaneet vain hankehenkilöstön palkkojen verran, muiden budjetoitujen kuluerien osalta tilanne ennallaan.
Muutoshakemuksen tarve nousee esiin siitä, että hankehakemuksesta poiketen osa hankkeen koulutuksista ajoittuisi suunniteltua myöhemmäksi eli tammi-helmikuulle 2022. Keskeinen syy viivästykselle ovat koronasta johtuneet sidosryhmäorganisaatioiden toiminnan rajoitukset ja toisaalta toiminnan nopea avautuminen, jonka vuoksi koulutuksia ei ole mahdollista toteuttaa loppuvuodesta alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Hankkeen budjetti mahdollistaa joko lisäresurssin palkkaamisen tai hankkeen keston pidentämisen.
Ehdotus toimintalinjoiksi:
a) Aloitetaan välittömästi kartoitus lisäresurssin palkkaamiseksi.
b) Mikäli sopivaa kandidaattia ei löydy, haetaan hankkeelle jatkoaikaa ja pyritään sovittamaan koulutukset keväällä niin, että ne on mahdollista toteuttaa ilman ylimääräistä resurssia.
Rahoittajan edustaja Elina Mäkelä totesi, että muutos on perusteltu.
Ohjausryhmä oli yksimielinen, että muutoshakemus kannattaa tehdä ja asiaa päätettiin lähteä edistämään esiteltyjen toimintalinjojen mukaisesti.
- Tulevaisuustyöpaja 2/2
Edellisessä kokouksessa käynnistettyä tulevaisuustyöpajatyöskentelyä jatkettiin.
Aluksi projektipäällikkö muistutti alan työturvallisuuden kehityksestä ja koulutustarpeesta. Hankehenkilöstö oli analysoinut tulevaisuustyöpajan ensimmäisessä osassa kootut havainnot esitysteknisen alan työturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä PESTE-mallin avulla. Saadut havainnot kategorisoitiin PESTEn mukaisesti poliittisiin, ekonomisiin, sosiaalisiin, teknologisiin sekä ekologisiin ilmiöihin. Kootuille ilmiöille pyrittiin tämän jälkeen löytämään yhteisiä nimittäjiä ja niiden taustalla vaikuttavia voimia. Saadut teemat kirjattiin kaikki ylös, mutta tulevaisuustyöpajan toiseen osaan valittiin käsiteltäviksi erityisesti työturvallisuuden ja koulutuksen näkökulmasta keskeisimmät teemat. Jokaisesta teemasta muodostettiin neljä väitettä, jotka ohjausryhmä sai pohdittavakseen tässä työpajan toisessa vaiheessa. Tehtävänä oli pohtia annettujen väitteiden valossa, miten kuhunkin teemaan tulisi tulevaisuudessa suhtautua: tulisiko se poistaa, tulisiko sitä supistaa, tulisiko sitä korostaa vai tulisiko luoda uutta. Tavoitteena oli luoda ns. turvallisuuden arvokäyrä, eli löytää ne osa-alueet, joihin tulevaisuudessa on tarvetta ja halua panostaa ja toisaalta ne, joita ei nähdä niin merkittävinä tulevaisuudessa.
Kahdeksasta valikoidusta teemasta käsiteltiin ohjausryhmän kanssa kuusi:
Työturvallisuusosaaminen. Työvoimapula + alan nopea uudelleen käynnistyminen saattaa johtaa uusien toimijoiden syntyyn. Turvallisuustilanne kriisiytyy osaavien tekijöiden puutteen takia. Miten tulisi reagoida?
Laki, asetus, suositus, määräys. Jos esimerkiksi koronan kaltainen tilanne jatkuu, pitkittyy tai uusii, regulaatio lisääntyy. Kun regulaatio lisääntyy, miten toimijoiden tulee reagoida. Onko suhde viranomaisiin kollegiaalinen, ystävä vai alamainen? Millä tavalla dialogia pitäisi viedä eteenpäin? Pitäisikö unohtaa viranomaiset ja reguloida alaa itse?
Yhdessä vai erikseen? Pandemiakriisi käynnisti yhtenäisyyden, toisaalta kriisin pitkittyessä eri alatoimialat arvostelivat julkisuudessa toisiaan. Epätasa-arvoinen tilanne lisää vastakkainasettelua. Työturvallisuuden näkökulmasta, pitäisikö alaspesifioitua vai laajentaa yhteistyötä?
Olemassaolon oikeutus. Pitäisikö ekologisuutta korostaa jatkuvasti työturvallisuuden näkökulmasta vai keskitytäänkö tekemään viihdettä ja unohdetaan ympäristövaikutukset? Pitäisikö alan ylipäätään olla olemassa?
Organisaatioturvallisuus. Kehä kolmonen vs. muu suomi, yhtenäiset toimintakulttuurit vs. erilaiset tavat toimia. Pitäisikö ajaa yhtenäisiä toimintamalleja, pitäisikö kehittää yhtenäinen erilaisten organisaatioiden turvallisuuden malli?
Kypärä. Ollako kypärä vai eikö olla? Jos halutaan konkreettinen muutos, tarvitaan koko alalle ohjeistus. Vaihtoehtona toteamus, että annetaan olla, poistetaan kokonaan ja mennään ”taide edellä”.
Työturvallisuusosaamisen osalta nähtiin, että toiminnan pitää vähintäänkin korostaa työturvallisuutta niin että töihin otetaan vain päteviä henkilöitä, mutta uuden yhtenäisen työturvallisuuskulttuurin luominen nähtiin vielä tarpeellisempana. Turvallinen tekeminen on mahdollista myös niukkenevilla resursseilla, mutta vain jos prosessit ja osaaminen ovat kunnossa.
Regulaation osalta oltiin myötämielisiä siitä, että viranomaisyhteistyö on tärkeää ja sitä kohti pitää pyrkiä. Todettiin, että alasta tarvitaan lisää tutkittua tietoa, jotta yhteistyö viranomaisten kanssa olisi helpompaa. Keskusteluun nousi myös rakennusalan lainsäädännön soveltaminen esitystekniikka-alalla ja siihen liittyvät ennakkotapaukset.
[Ahti Impola poistui kokouksesta 9.50.]
Työturvallisuutta ei nähty asiana, jossa on tarpeen kampittaa toisia, vaan joukkupelinä, jossa kaikkien tavoite on sama. Tunnistettiin tarve yhteiselle osaamispohjalle, jota on tarpeen täydentää tehtävä- tai lokaatiospesifisti. Erojen osoittamisen sijaan tulisi lisätä ymmärrystä erilaisista toimintaympäristöistä (organisaation sisällä tai eri organisaatioiden välillä). Keskusteltiin myös tiettyjen toimintojen mahdollisesta luvanvaraisuudesta sekä muiden alojen turvallisuuskäytäntöjen soveltamisesta esitystekniikka-alalle.
Ekologisuus nähtiin asiana, joka on yksinkertaisesti otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Alan ydintehtävä on järjestää viihdettä, kulttuuria ja tapahtumia, mutta aina on pohdittava, miten tätä ydintehtävää voidaan toteuttaa ekologisesti.
[Taru Ruotsalainen poistui kokouksesta klo 10.40.]
Organisaatioturvallisuudesta todettiin, että työturvallisuus on läsnä kaikissa olosuhteissa ja turvallisuus on aina varmistettava ensin. Edelleen oltiin yksimielisiä siitä, että turvallisuudesta puhuttaessa on tärkeämpää korostaa yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.
Kypärä-keskustelussa tunnistettiin epäsopivien suojaimien vähentävän niiden käyttöä. Lisäksi nähtiin haaste yleisohjeen ja yksilön vastuun välillä, eli siinä että ohjeistuksista huolimatta yksilö päättää toimia toisin. Tunnistettiin koulutuksen merkitys, kuten myös yleispätevän ohjeen merkitys koulutusta tarjottaessa.
Keskustelun johtopäätöksenä todettiin, että esitystekniikan työturvallisuusteemoille on tarve alan isompaan ja järjestäytyneeseen keskusteluun. Esiin nousseita kysymyksiä tulisi mahdollisuuksien mukaan viedä eteenpäin esimerkiksi tutkinto-ohjelman neuvottelukunnan tai esimerkiksi Tapahtumateollisuus ry:n tai työntekijäjärjestöjen piiriin, jotta keskustelu voi jatkua myös hankkeen toiminnan jälkeen. Hankkeessa tulevaisuustyöpajan löydökset koostetaan blogitekstiksi ja ne huomioidaan hankkeen koulutuksissa siltä osin kuin mahdollista.
- Muut asiat
Ei muita asioita.
- Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraava kokous päätettiin pitää marraskuun loppupuolella. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin. Mikäli muutoshakemus tarvitsee lisätoimenpiteitä, ohjausryhmä kutsutaan tarvittaessa koolle aiemmin.
- Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.04.
Ohjausryhmän kokous 2 (2/2021)
SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 2 (2/2021)
Aika ja paikka: Keskiviikko 1.9.2021 klo 10-12, etäyhteydellä Zoomilla
Läsnäolijat: Janne Auvinen, Eero Helle, Ahti Impola, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Taru Ruotsalainen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä
Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola
Poissa: -
- Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
Ohjausryhmän pj Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 10.02.
- Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet
Tero Aalto kävi läpi hankkeen toimenpiteet ja etenemisen.
Hankkeen koulutustoimista ensimmäisenä on saatu käyntiin kouluttajien koulutus, jonka ryhmä kattaa alan ammattilaisia ympäri Suomen. Tämän lisäksi toiminnassa on ns. kouluttajafoorumi, jonka tarkoituksena on toimia sidosryhmien keskustelu- ja ajatuksien vaihtoalustana. Yhteistyötä tehdään myös tutkinto-ohjelman kanssa uusien aloittaneiden tutkintokoulutettavien parissa. Lisäksi sidosryhmäorganisaatioista Suomen Kansallisoopperan ja -baletin kanssa on ehditty toteuttaa uusille aloittaneille näyttämötekniikan työntekijöille ns. perehdytyskoulutus ja Helsingin Kaupunginteatterin kanssa on juuri alkamassa olemassa oleville näyttämöympäristössä työskenteleville henkilöille pilottikoulutus. Muiden sidosryhmäorganisaatioiden kanssa on myös suunnitelmia erilaisten koulutusmallien toteuttamiseksi. Koronatilanne on edelleen vaikuttanut myös hankkeen toimintaan siten, että esimerkiksi freelancereille suunnattua koulutuksen aloitusta on jouduttu lykkäämään.
Keskusteltiin tähän mennessä toteutetuista koulutuksista saaduista kokemuksista. Esimerkiksi Oopperalla toteutettu koulutus oli koettu erittäin hyväksi ja kattavaksi perehdytykseksi. Koulutuksen hyvinä puolina nähtiin, että koulutus kehittää työntekijän osaamisen lisäksi myös opettajan tietotaitoa ja organisaation toimintakulttuuria, kun koulutuksen myötä asioita myös kyseenalaistetaan tai nousee esiin epäkohtia. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti koulutuksesta saadun palautteen avulla siitä on tarkoitus jalostaa paketti, joka on sovellettavissa ja mukautettavissa eri organisaatioihin.
Keskusteltiin lisäksi tulevaisuuden näkymistä yleisesti. Korona vaikuttaa toimintaan edelleen paljon ja eri toimijoilla eri tavalla. Toiminnan normalisoitumisesta ja täydestä käynnistymisestä ei vielä ole kenelläkään täysin varmaa kuvaa. Tero totesi, että hankkeen budjetin puitteissa voisi olla mahdollista jatkaa hankkeen kestoa esim. kuukaudella eteenpäin tai vaihtoehtoisesti palkata esim. alkuvuoteen lisätyövoimaa. Sovittiin, että mahdollisesta muutoshakemuksesta tehdään esitys seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen.
- Visio 2025-2030 -työpaja
Hankkeen toimintasuunnitelmassa on tavoitteena kartoittaa myös tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita. Ohjausryhmän kanssa aloitettiin työpajatyöskentely tulevaisuusteeman parissa. Työpajatyöskentely on jaettu kahteen osaan. Nyt toteutetussa ensimmäisessä osassa työstettiin ajatuksia historian aikajanan kautta kohti sitä, minkälaisia muutoksia alan turvallisuudessa on nähtävissä. Työpajatyöskentelyn tulokset tallennettiin erilliselle alustalle. Hanketyöntekijät purkavat ja analysoivat saatuja havaintoja ja seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa näitä ajatuksia työstetään eteenpäin kohti käytännön toimia, joita haluttuun tulevaisuuskuvaan pääsemiseksi tarvitaan. Työpajan tuloksia avataan kokonaisuutena työpajatyöskentelyn toisen osan jälkeen.
- Hankkeen budjetti ja talousseuranta
Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Kulut ovat syntyneet toistaiseksi pääosin hankehenkilöstön palkoista. Muut kuluerät toteutuvat sitä mukaa kun hankkeen koulutustoimenpiteet etenevät.
- Muut asiat
Ei muita asioita.
- Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin torstai 30.9.2021 klo 9-11.
- Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.53.
Ohjausryhmän kokous 1 (1/2021)
SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 1 (1/2021)
Aika ja paikka: Perjantai 23.4.2021 klo 13-15, etäyhteydellä Zoomilla
Läsnäolijat: Janne Auvinen, Eero Helle, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo
Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola
Poissa: Ahti Impola, Taru Ruotsalainen, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä
- Kokouksen avaus ja järjestäytyminen
a) Kokouksen avaus
Kokous avattiin klo 13.03.
b) Ohjausryhmän esittäytyminen
Hankkeen ohjausryhmän jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti kokemuksestaan alalla.
c) Hankehenkilöstön esitätytyminen
Hankehenkilöstö esitteli itsensä.
d) Ohjausryhmän puheenjohtajan valinta
Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mikko Pirinen.
Ohjausryhmän puheenjohtaja jatkoi kokouksen puheenjohtajana.
e) Ohjausryhmän rooli hankkeessa ja sen työskentelytavat
Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto kävi läpi ohjausryhmän roolin ja työskentelytavat. Ohjausryhmä on asiantuntijaelin, joka ohjaa, tukee ja seuraa hankkeen etenemistä. Sen tarkoituksena on auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjata hankkeen sisällöllistä toteuttamista.
Keskusteltiin ohjausryhmän roolista ja merkityksestä hankkeelle sekä yhteisistä työskentelytavoista.
Sovittiin, että luodaan ohjausryhmän käyttöön Drive-alusta, jossa kokousmateriaalit, koulutusmateriaalit ja muu tarvittava aineisto on kaikkien saatavilla sähköisesti.
- Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet
a) Metropolian esittely ja hankkeen taustat
Mikko Pirinen esitteli Metropolian toimintaa ja erityisesti esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman sekä kävi läpi hankkeen taustaa.
SafeOnStagen lähtökohdat:
esitysteknisen alan koulutuksen lyhyt historia ja kehittymättömät rakenteet
yhteisten työtapojen ja yhtenäisen toimintakulttuurin ohuus
tarkentunut tieto alan tekijöiden osaamistilanteista ja tarpeista (mm. StageRight-koulutustarvekysely)
koronatilanteen vaikutukset alan työvoiman saatavuuteen ja työnantajien toimintakykyyn
tarve joustavalle työn yhteydessä toimivalle turvallisuuskoulutukselle sekä kokemukset täydennyskoulutuksesta StageRight-hankeessa.
ETTE-turvallisuuskoulutuksen sopivuus, noussut alan tarpeesta.
Keskusteltiin ETTE-koulutuksen sekä siihen liittyvän turvallisuuspassin tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa ja kansainvälisesti.
Keskusteluissa nousi esiin, että hankkeessa olisi hyödyllistä hahmottaa ohjausryhmän tuella myös pidemmän aikavälin visiota siitä, miltä alan turvallisuuskoulutus ja -osaaminen näyttäisi esimerkiksi vuonna 2030.
[Kokouksessa pidettiin 5 minuutin tauko]
b) SafeOnStage toimintasuunnitelma
Tero esitteli hankkeen toimintasuunnitelmaa. Hankehakemuksen mukaan hankkeen tavoitteet ovat:
Esitysteknisen alan turvallisuuskoulutusmalli ja sen pilotointi
Jatkuvuuden varmistaminen kouluttamalla kouluttajia
Alan turvallisuuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, turvallisuuskulttuurin parantaminen ja osaamisen juurrutus hankkeen koulutuksilla
Alan toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja yhteiseurooppalaisen turvallisuuskulttuurin kehittäminen
Tiedon kerääminen
Tavoitteena on saada kokemusta organisaatiolähtöisestä kouluttamisesta. Tähän voidaan katsoa vaikuttavan neljä taustavoimaa, jotka on huomioitava koulutusmallia luodessa: organisaatio, ihminen, turvallisuus ja riskit. ETTE-työturvallisuuskoulutus on työkalu, jolla voidaan vaikuttaa työntekijän osaamiseen ja joka vaikuttaa lyhytkestoisesti kaikkiin osa-alueisiin. Sen sijaan onnistunut koulutusmalli ottaa huomioon myös organisaation ja työntekijöiden muun toiminnan ja sen laadun, joka mahdollistaa pysyvän turvallisuuskulttuurin muutoksen ja ydintoimintaan sidotun riskienhallinnan. Sidosorganisaatiot ovat hankkeen onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Keskeiseksi työelämälähtöisen koulutusmallin kehittämisessä nousee niiden osa-alueiden huomioiminen, joihin voidaan vaikuttaa.
Koska kyseessä on hanke, jossa pilotoidaan uusia toimintamalleja, konkreettisella tasolla hankkeessa tulisi kokeilla erilaisia lähestymistapoja, jotta saadaan selville positiiviset ja negatiiviset kokemukset ja saadaan luotua parhaalla mahdollisella tavalla toimiva koulutusmalli alalle. Tärkeänä tavoitteena on, että hanke juurtuu alalle ja että ETTE olisi tunnettu ja tunnustettu koko Suomessa.
Keskusteltiin Oira-riskienarviointityökalusta ja sen sisällyttämisestä hankkeen koulutuksiin. Keskustelua syntyi myös hankkeen kohderyhmien suuruudesta sekä kehitettävän koulutusmallin juurruttamisen hankaluudesta mm. tapahtuma-alan monipolvisissa alihankintaketjuissa.
Tero kävi lopuksi läpi hankkeen toimenpiteet aikajanalla. Toimenpiteet alkavat mahdollisimman pikaisesti kouluttajien koulutuksilla, jotta mahdollisesti jo ennen kesää saataisiin toteutettua ensimmäiset pilottikoulutukset. Työelämäkoulutusten laajempi toteutus alkaisi kesän jälkeen elokuussa. Hankkeen lopuksi tavoitteena koota hankkeen kokemukset ja kehitettävä koulutusmalli loppujulkaisuksi.
c) Koulutusyhteistyö
Koulutusyhteistyölle toiveena päästä etänä tai livenä tapaamaan organisaatioista valittuja kouluttajia, jotta toiminnassa päästään tehokkaasti käyntiin. Tärkeää avoimuus ja kokemusten vaihto, jotta kehittämistyö toteutuu. Pilotoitavien koulutusorganisaatioiden ja Metropolian välillä laaditaan kahdenväliset yhteistyösopimukset.
- Hankkeen budjetti ja talousseuranta
Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Talouden seuranta käydään jatkossa lyhyesti läpi jokaisessa kokouksessa.
- Muut asiat
Keskusteltiin hankkeessa toteutettavan kouluttajien koulutuksen kohderyhmän suuruudesta, kouluttajilta vaadittavasta osaamisesta sekä siitä, että kouluttajia saataisiin maantieteellisesti mahdollisimman laajasti. Ohjausryhmä tukee hanketta sopivien kouluttajien löytämisessä.
- Seuraavan kokouksen ajankohta
Seuraava kokous päätettiin pitää elokuun loppupuolella. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin.
- Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.57.
