Pöytäkirjat

Ohjausryhmän kokous 3 (3/2021)

SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 3 (3/2021)

Aika ja paikka: Torstai 30.9.2021 klo 9-11, etäyhteydellä Zoomilla

Läsnäolijat: Janne Auvinen, Ahti Impola, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Taru Ruotsalainen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä

Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola

Poissa: Eero Helle

  1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 9.02.

Tero Aalto ehdotti muutosta esityslistaan siten, että hankkeen budjetti ja talousseuranta käsitellään myös kohdassa kaksi, koska ne liittyvät keskeisesti muutoshakemusasian käsittelyyn. Esityslistan muutos hyväksyttiin.

  1. Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet sekä budjetti ja talousseuranta

Tero kertoi lyhyesti hankkeen etenemisestä. Koulutukset sidosryhmäorganisaatioissa ovat osassa käynnissä ja osassa vielä alkamassa. Hanke etenee näiltä osin suunnitelmien mukaisesti.

Hankkeen talousseurannassa ei ole tapahtunut erityisiä muutoksia edellisen kokouksen jälkeen. Menot ovat kuukauden aikana kasvaneet vain hankehenkilöstön palkkojen verran, muiden budjetoitujen kuluerien osalta tilanne ennallaan.

Muutoshakemuksen tarve nousee esiin siitä, että hankehakemuksesta poiketen osa hankkeen koulutuksista ajoittuisi suunniteltua myöhemmäksi eli tammi-helmikuulle 2022. Keskeinen syy viivästykselle ovat koronasta johtuneet sidosryhmäorganisaatioiden toiminnan rajoitukset ja toisaalta toiminnan nopea avautuminen, jonka vuoksi koulutuksia ei ole mahdollista toteuttaa loppuvuodesta alkuperäisen aikataulun mukaisesti. Hankkeen budjetti mahdollistaa joko lisäresurssin palkkaamisen tai hankkeen keston pidentämisen.

Ehdotus toimintalinjoiksi:

a) Aloitetaan välittömästi kartoitus lisäresurssin palkkaamiseksi.

b) Mikäli sopivaa kandidaattia ei löydy, haetaan hankkeelle jatkoaikaa ja pyritään sovittamaan koulutukset keväällä niin, että ne on mahdollista toteuttaa ilman ylimääräistä resurssia.

Rahoittajan edustaja Elina Mäkelä totesi, että muutos on perusteltu.

Ohjausryhmä oli yksimielinen, että muutoshakemus kannattaa tehdä ja asiaa päätettiin lähteä edistämään esiteltyjen toimintalinjojen mukaisesti.


  1. Tulevaisuustyöpaja 2/2

Edellisessä kokouksessa käynnistettyä tulevaisuustyöpajatyöskentelyä jatkettiin.

Aluksi projektipäällikkö muistutti alan työturvallisuuden kehityksestä ja koulutustarpeesta. Hankehenkilöstö oli analysoinut tulevaisuustyöpajan ensimmäisessä osassa kootut havainnot esitysteknisen alan työturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä PESTE-mallin avulla. Saadut havainnot kategorisoitiin PESTEn mukaisesti poliittisiin, ekonomisiin, sosiaalisiin, teknologisiin sekä ekologisiin ilmiöihin. Kootuille ilmiöille pyrittiin tämän jälkeen löytämään yhteisiä nimittäjiä ja niiden taustalla vaikuttavia voimia. Saadut teemat kirjattiin kaikki ylös, mutta tulevaisuustyöpajan toiseen osaan valittiin käsiteltäviksi erityisesti työturvallisuuden ja koulutuksen näkökulmasta keskeisimmät teemat. Jokaisesta teemasta muodostettiin neljä väitettä, jotka ohjausryhmä sai pohdittavakseen tässä työpajan toisessa vaiheessa. Tehtävänä oli pohtia annettujen väitteiden valossa, miten kuhunkin teemaan tulisi tulevaisuudessa suhtautua: tulisiko se poistaa, tulisiko sitä supistaa, tulisiko sitä korostaa vai tulisiko luoda uutta. Tavoitteena oli luoda ns. turvallisuuden arvokäyrä, eli löytää ne osa-alueet, joihin tulevaisuudessa on tarvetta ja halua panostaa ja toisaalta ne, joita ei nähdä niin merkittävinä tulevaisuudessa.

Kahdeksasta valikoidusta teemasta käsiteltiin ohjausryhmän kanssa kuusi:

  • Työturvallisuusosaaminen. Työvoimapula + alan nopea uudelleen käynnistyminen saattaa johtaa uusien toimijoiden syntyyn. Turvallisuustilanne kriisiytyy osaavien tekijöiden puutteen takia. Miten tulisi reagoida?

  • Laki, asetus, suositus, määräys. Jos esimerkiksi koronan kaltainen tilanne jatkuu, pitkittyy tai uusii, regulaatio lisääntyy. Kun regulaatio lisääntyy, miten toimijoiden tulee reagoida. Onko suhde viranomaisiin kollegiaalinen, ystävä vai alamainen? Millä tavalla dialogia pitäisi viedä eteenpäin? Pitäisikö unohtaa viranomaiset ja reguloida alaa itse?

  • Yhdessä vai erikseen? Pandemiakriisi käynnisti yhtenäisyyden, toisaalta kriisin pitkittyessä eri alatoimialat arvostelivat julkisuudessa toisiaan. Epätasa-arvoinen tilanne lisää vastakkainasettelua. Työturvallisuuden näkökulmasta, pitäisikö alaspesifioitua vai laajentaa yhteistyötä?

  • Olemassaolon oikeutus. Pitäisikö ekologisuutta korostaa jatkuvasti työturvallisuuden näkökulmasta vai keskitytäänkö tekemään viihdettä ja unohdetaan ympäristövaikutukset? Pitäisikö alan ylipäätään olla olemassa?

  • Organisaatioturvallisuus. Kehä kolmonen vs. muu suomi, yhtenäiset toimintakulttuurit vs. erilaiset tavat toimia. Pitäisikö ajaa yhtenäisiä toimintamalleja, pitäisikö kehittää yhtenäinen erilaisten organisaatioiden turvallisuuden malli?

  • Kypärä. Ollako kypärä vai eikö olla? Jos halutaan konkreettinen muutos, tarvitaan koko alalle ohjeistus. Vaihtoehtona toteamus, että annetaan olla, poistetaan kokonaan ja mennään ”taide edellä”.

Työturvallisuusosaamisen osalta nähtiin, että toiminnan pitää vähintäänkin korostaa työturvallisuutta niin että töihin otetaan vain päteviä henkilöitä, mutta uuden yhtenäisen työturvallisuuskulttuurin luominen nähtiin vielä tarpeellisempana. Turvallinen tekeminen on mahdollista myös niukkenevilla resursseilla, mutta vain jos prosessit ja osaaminen ovat kunnossa.

Regulaation osalta oltiin myötämielisiä siitä, että viranomaisyhteistyö on tärkeää ja sitä kohti pitää pyrkiä. Todettiin, että alasta tarvitaan lisää tutkittua tietoa, jotta yhteistyö viranomaisten kanssa olisi helpompaa. Keskusteluun nousi myös rakennusalan lainsäädännön soveltaminen esitystekniikka-alalla ja siihen liittyvät ennakkotapaukset.

[Ahti Impola poistui kokouksesta 9.50.]

Työturvallisuutta ei nähty asiana, jossa on tarpeen kampittaa toisia, vaan joukkupelinä, jossa kaikkien tavoite on sama. Tunnistettiin tarve yhteiselle osaamispohjalle, jota on tarpeen täydentää tehtävä- tai lokaatiospesifisti. Erojen osoittamisen sijaan tulisi lisätä ymmärrystä erilaisista toimintaympäristöistä (organisaation sisällä tai eri organisaatioiden välillä). Keskusteltiin myös tiettyjen toimintojen mahdollisesta luvanvaraisuudesta sekä muiden alojen turvallisuuskäytäntöjen soveltamisesta esitystekniikka-alalle.

Ekologisuus nähtiin asiana, joka on yksinkertaisesti otettava huomioon kaikessa toiminnassa. Alan ydintehtävä on järjestää viihdettä, kulttuuria ja tapahtumia, mutta aina on pohdittava, miten tätä ydintehtävää voidaan toteuttaa ekologisesti.

[Taru Ruotsalainen poistui kokouksesta klo 10.40.]

Organisaatioturvallisuudesta todettiin, että työturvallisuus on läsnä kaikissa olosuhteissa ja turvallisuus on aina varmistettava ensin. Edelleen oltiin yksimielisiä siitä, että turvallisuudesta puhuttaessa on tärkeämpää korostaa yhtäläisyyksiä kuin eroavaisuuksia.

Kypärä-keskustelussa tunnistettiin epäsopivien suojaimien vähentävän niiden käyttöä. Lisäksi nähtiin haaste yleisohjeen ja yksilön vastuun välillä, eli siinä että ohjeistuksista huolimatta yksilö päättää toimia toisin. Tunnistettiin koulutuksen merkitys, kuten myös yleispätevän ohjeen merkitys koulutusta tarjottaessa.

Keskustelun johtopäätöksenä todettiin, että esitystekniikan työturvallisuusteemoille on tarve alan isompaan ja järjestäytyneeseen keskusteluun. Esiin nousseita kysymyksiä tulisi mahdollisuuksien mukaan viedä eteenpäin esimerkiksi tutkinto-ohjelman neuvottelukunnan tai esimerkiksi Tapahtumateollisuus ry:n tai työntekijäjärjestöjen piiriin, jotta keskustelu voi jatkua myös hankkeen toiminnan jälkeen. Hankkeessa tulevaisuustyöpajan löydökset koostetaan blogitekstiksi ja ne huomioidaan hankkeen koulutuksissa siltä osin kuin mahdollista.

  1. Muut asiat

Ei muita asioita.

  1. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää marraskuun loppupuolella. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin. Mikäli muutoshakemus tarvitsee lisätoimenpiteitä, ohjausryhmä kutsutaan tarvittaessa koolle aiemmin.

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.04.

Ohjausryhmän kokous 2 (2/2021)

SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 2 (2/2021)

Aika ja paikka: Keskiviikko 1.9.2021 klo 10-12, etäyhteydellä Zoomilla

Läsnäolijat: Janne Auvinen, Eero Helle, Ahti Impola, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Taru Ruotsalainen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä

Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola

Poissa: -

  1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

Ohjausryhmän pj Mikko Pirinen avasi kokouksen klo 10.02.

  1. Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet

Tero Aalto kävi läpi hankkeen toimenpiteet ja etenemisen.

Hankkeen koulutustoimista ensimmäisenä on saatu käyntiin kouluttajien koulutus, jonka ryhmä kattaa alan ammattilaisia ympäri Suomen. Tämän lisäksi toiminnassa on ns. kouluttajafoorumi, jonka tarkoituksena on toimia sidosryhmien keskustelu- ja ajatuksien vaihtoalustana. Yhteistyötä tehdään myös tutkinto-ohjelman kanssa uusien aloittaneiden tutkintokoulutettavien parissa. Lisäksi sidosryhmäorganisaatioista Suomen Kansallisoopperan ja -baletin kanssa on ehditty toteuttaa uusille aloittaneille näyttämötekniikan työntekijöille ns. perehdytyskoulutus ja Helsingin Kaupunginteatterin kanssa on juuri alkamassa olemassa oleville näyttämöympäristössä työskenteleville henkilöille pilottikoulutus. Muiden sidosryhmäorganisaatioiden kanssa on myös suunnitelmia erilaisten koulutusmallien toteuttamiseksi. Koronatilanne on edelleen vaikuttanut myös hankkeen toimintaan siten, että esimerkiksi freelancereille suunnattua koulutuksen aloitusta on jouduttu lykkäämään.

Keskusteltiin tähän mennessä toteutetuista koulutuksista saaduista kokemuksista. Esimerkiksi Oopperalla toteutettu koulutus oli koettu erittäin hyväksi ja kattavaksi perehdytykseksi. Koulutuksen hyvinä puolina nähtiin, että koulutus kehittää työntekijän osaamisen lisäksi myös opettajan tietotaitoa ja organisaation toimintakulttuuria, kun koulutuksen myötä asioita myös kyseenalaistetaan tai nousee esiin epäkohtia. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti koulutuksesta saadun palautteen avulla siitä on tarkoitus jalostaa paketti, joka on sovellettavissa ja mukautettavissa eri organisaatioihin.

Keskusteltiin lisäksi tulevaisuuden näkymistä yleisesti. Korona vaikuttaa toimintaan edelleen paljon ja eri toimijoilla eri tavalla. Toiminnan normalisoitumisesta ja täydestä käynnistymisestä ei vielä ole kenelläkään täysin varmaa kuvaa. Tero totesi, että hankkeen budjetin puitteissa voisi olla mahdollista jatkaa hankkeen kestoa esim. kuukaudella eteenpäin tai vaihtoehtoisesti palkata esim. alkuvuoteen lisätyövoimaa. Sovittiin, että mahdollisesta muutoshakemuksesta tehdään esitys seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen.

  1. Visio 2025-2030 -työpaja

Hankkeen toimintasuunnitelmassa on tavoitteena kartoittaa myös tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita. Ohjausryhmän kanssa aloitettiin työpajatyöskentely tulevaisuusteeman parissa. Työpajatyöskentely on jaettu kahteen osaan. Nyt toteutetussa ensimmäisessä osassa työstettiin ajatuksia historian aikajanan kautta kohti sitä, minkälaisia muutoksia alan turvallisuudessa on nähtävissä. Työpajatyöskentelyn tulokset tallennettiin erilliselle alustalle. Hanketyöntekijät purkavat ja analysoivat saatuja havaintoja ja seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa näitä ajatuksia työstetään eteenpäin kohti käytännön toimia, joita haluttuun tulevaisuuskuvaan pääsemiseksi tarvitaan. Työpajan tuloksia avataan kokonaisuutena työpajatyöskentelyn toisen osan jälkeen.

  1. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Kulut ovat syntyneet toistaiseksi pääosin hankehenkilöstön palkoista. Muut kuluerät toteutuvat sitä mukaa kun hankkeen koulutustoimenpiteet etenevät.

  1. Muut asiat

Ei muita asioita.

  1. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraavan kokouksen ajankohdaksi sovittiin torstai 30.9.2021 klo 9-11.

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11.53.

Ohjausryhmän kokous 1 (1/2021)

SafeOnStage-ohjausryhmän kokous 1 (1/2021)

Aika ja paikka: Perjantai 23.4.2021 klo 13-15, etäyhteydellä Zoomilla

Läsnäolijat: Janne Auvinen, Eero Helle, Tuomas Karppinen, Samuli Nuutinen, Mikko Pirinen, Essi Santala, Jyrki Sinisalo

Hankehenkilöstö: Tero Aalto, Kiika Sarpola

Poissa: Ahti Impola, Taru Ruotsalainen, Henri Sneck sekä rahoittajan edustaja Elina Mäkelä

  1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen

a) Kokouksen avaus

Kokous avattiin klo 13.03.

b) Ohjausryhmän esittäytyminen

Hankkeen ohjausryhmän jäsenet esittelivät itsensä ja kertoivat lyhyesti kokemuksestaan alalla.

c) Hankehenkilöstön esitätytyminen

Hankehenkilöstö esitteli itsensä.

d) Ohjausryhmän puheenjohtajan valinta

Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mikko Pirinen.

Ohjausryhmän puheenjohtaja jatkoi kokouksen puheenjohtajana.

e) Ohjausryhmän rooli hankkeessa ja sen työskentelytavat

Hankkeen projektipäällikkö Tero Aalto kävi läpi ohjausryhmän roolin ja työskentelytavat. Ohjausryhmä on asiantuntijaelin, joka ohjaa, tukee ja seuraa hankkeen etenemistä. Sen tarkoituksena on auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjata hankkeen sisällöllistä toteuttamista.

Keskusteltiin ohjausryhmän roolista ja merkityksestä hankkeelle sekä yhteisistä työskentelytavoista.

Sovittiin, että luodaan ohjausryhmän käyttöön Drive-alusta, jossa kokousmateriaalit, koulutusmateriaalit ja muu tarvittava aineisto on kaikkien saatavilla sähköisesti.

  1. Hankkeen toiminnan esittely ja tavoitteet

a) Metropolian esittely ja hankkeen taustat

Mikko Pirinen esitteli Metropolian toimintaa ja erityisesti esitys- ja teatteritekniikan tutkinto-ohjelman sekä kävi läpi hankkeen taustaa.

SafeOnStagen lähtökohdat:

  • esitysteknisen alan koulutuksen lyhyt historia ja kehittymättömät rakenteet

  • yhteisten työtapojen ja yhtenäisen toimintakulttuurin ohuus

  • tarkentunut tieto alan tekijöiden osaamistilanteista ja tarpeista (mm. StageRight-koulutustarvekysely)

  • koronatilanteen vaikutukset alan työvoiman saatavuuteen ja työnantajien toimintakykyyn

  • tarve joustavalle työn yhteydessä toimivalle turvallisuuskoulutukselle sekä kokemukset täydennyskoulutuksesta StageRight-hankeessa.

  • ETTE-turvallisuuskoulutuksen sopivuus, noussut alan tarpeesta.

Keskusteltiin ETTE-koulutuksen sekä siihen liittyvän turvallisuuspassin tämänhetkisestä tilanteesta Suomessa ja kansainvälisesti.

Keskusteluissa nousi esiin, että hankkeessa olisi hyödyllistä hahmottaa ohjausryhmän tuella myös pidemmän aikavälin visiota siitä, miltä alan turvallisuuskoulutus ja -osaaminen näyttäisi esimerkiksi vuonna 2030.

[Kokouksessa pidettiin 5 minuutin tauko]

b) SafeOnStage toimintasuunnitelma

Tero esitteli hankkeen toimintasuunnitelmaa. Hankehakemuksen mukaan hankkeen tavoitteet ovat:

  • Esitysteknisen alan turvallisuuskoulutusmalli ja sen pilotointi

  • Jatkuvuuden varmistaminen kouluttamalla kouluttajia

  • Alan turvallisuuskäytäntöjen yhdenmukaistaminen, turvallisuuskulttuurin parantaminen ja osaamisen juurrutus hankkeen koulutuksilla

  • Alan toimintamahdollisuuksien turvaaminen ja yhteiseurooppalaisen turvallisuuskulttuurin kehittäminen

  • Tiedon kerääminen

Tavoitteena on saada kokemusta organisaatiolähtöisestä kouluttamisesta. Tähän voidaan katsoa vaikuttavan neljä taustavoimaa, jotka on huomioitava koulutusmallia luodessa: organisaatio, ihminen, turvallisuus ja riskit. ETTE-työturvallisuuskoulutus on työkalu, jolla voidaan vaikuttaa työntekijän osaamiseen ja joka vaikuttaa lyhytkestoisesti kaikkiin osa-alueisiin. Sen sijaan onnistunut koulutusmalli ottaa huomioon myös organisaation ja työntekijöiden muun toiminnan ja sen laadun, joka mahdollistaa pysyvän turvallisuuskulttuurin muutoksen ja ydintoimintaan sidotun riskienhallinnan. Sidosorganisaatiot ovat hankkeen onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Keskeiseksi työelämälähtöisen koulutusmallin kehittämisessä nousee niiden osa-alueiden huomioiminen, joihin voidaan vaikuttaa.

Koska kyseessä on hanke, jossa pilotoidaan uusia toimintamalleja, konkreettisella tasolla hankkeessa tulisi kokeilla erilaisia lähestymistapoja, jotta saadaan selville positiiviset ja negatiiviset kokemukset ja saadaan luotua parhaalla mahdollisella tavalla toimiva koulutusmalli alalle. Tärkeänä tavoitteena on, että hanke juurtuu alalle ja että ETTE olisi tunnettu ja tunnustettu koko Suomessa.

Keskusteltiin Oira-riskienarviointityökalusta ja sen sisällyttämisestä hankkeen koulutuksiin. Keskustelua syntyi myös hankkeen kohderyhmien suuruudesta sekä kehitettävän koulutusmallin juurruttamisen hankaluudesta mm. tapahtuma-alan monipolvisissa alihankintaketjuissa.

Tero kävi lopuksi läpi hankkeen toimenpiteet aikajanalla. Toimenpiteet alkavat mahdollisimman pikaisesti kouluttajien koulutuksilla, jotta mahdollisesti jo ennen kesää saataisiin toteutettua ensimmäiset pilottikoulutukset. Työelämäkoulutusten laajempi toteutus alkaisi kesän jälkeen elokuussa. Hankkeen lopuksi tavoitteena koota hankkeen kokemukset ja kehitettävä koulutusmalli loppujulkaisuksi.

c) Koulutusyhteistyö

Koulutusyhteistyölle toiveena päästä etänä tai livenä tapaamaan organisaatioista valittuja kouluttajia, jotta toiminnassa päästään tehokkaasti käyntiin. Tärkeää avoimuus ja kokemusten vaihto, jotta kehittämistyö toteutuu. Pilotoitavien koulutusorganisaatioiden ja Metropolian välillä laaditaan kahdenväliset yhteistyösopimukset.

  1. Hankkeen budjetti ja talousseuranta

Projektipäällikkö esitteli hankkeen budjetin. Talouden seuranta käydään jatkossa lyhyesti läpi jokaisessa kokouksessa.

  1. Muut asiat

Keskusteltiin hankkeessa toteutettavan kouluttajien koulutuksen kohderyhmän suuruudesta, kouluttajilta vaadittavasta osaamisesta sekä siitä, että kouluttajia saataisiin maantieteellisesti mahdollisimman laajasti. Ohjausryhmä tukee hanketta sopivien kouluttajien löytämisessä.

  1. Seuraavan kokouksen ajankohta

Seuraava kokous päätettiin pitää elokuun loppupuolella. Tarkempi ajankohta sovitaan myöhemmin.

  1. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.57.